Yksi viherkasvini ei aio käydä lepäämään näin syksyn tullenkaan:
Tämä toinen taas ei ole osoittanut minkäänlaisia kasvun merkkejä puolen vuoden aikana:
Ellen olisi vaihtanut tuohon itse multaa keväällä niin voisin lyödä vaikka vetoa, että se on muovikasvi.
maanantai 14. syyskuuta 2009
Kasvaako vai eikö kasvaa
Lähettänyt Anu klo 22.24
Tunnisteet: IHMETTELYJÄ, VIHERPEUKALOINTIA
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Kasveil o ihan omat rytmit, kuten se meikäläisen Amaryllis, olin tainnuttamassa niitä pikku hiljaa syyslevolle ni mokoma heitti kesällä kukat kehiin :D Tää on niin tätä näitten rehujen kans, mie olen ihan varma, että ne kuulee meijän suunnitelmat ja sitten ne tekee jonkun tempun :D :D :D
Meidän kodissa olevista viherkasveista kyllä aina huomaa niiden olevan aitoja - koska ne kuolla kupsahtavat hyvin näyttävästi.
Olin yksi päivä todella raaka ja julma, sillä ostin yhden viherkasvin, kumipuun. Täällä se raukka joutuu "hellässä" hoivassani kitumaan.. :) Eiku oikeesti, mä kyllä kovasti YRITÄN saada sen nauttimaan olostaan, mutta jotain noilla tuntuu olevan aina mua vastaan.. :)
Olisikohan tuo miettimässä mitenkä sinua saisi yllätettyä ;-)
Hyvinvoivan näköisiä kumpikin.
Kiva kun jätit käynnistäsi merkin blogissani :D
Oikein mukava tämä blogisi, tulen käymään usein täällä. Leppoisaa syksyä sinulle :)
Papu - Juu, muista sen sinun amarylliksen. Hauska omia polkujaan kulkeva tapaus. =D
Marika - Hhhmm.... jotenkin muistelen, että olet joskus aikoinaan kertonut blogissasikin noista luontaisista horttonoomin taipumuksistasi. Hih hih.
Kumipuu on on kyllä nimensä veroisesti sitkeä tapaus eli ei sitä hevillä tapeta. Tai no... Joskus se saattaa tiputtaa kaikki lehdet lattialle, mutta ei se siihen kuole. Ei muuta kuin pitkää ikää kumipuulle! =)
Tia - Montakohan vuotta se sitä yllätystä oikein suunnittelee. Kyllä puolessa vuodessa luulisi ilmestyvän jo jotakin vinkkejä tulevasta - edes yksi tippunut lehti tai vain pienen pieni lehden alku. Ei.. Se vaan töröttää tuollaisena. Omituinen tapaus. No, kaunis se on kyllä tuollaisenakin.
Lettu - Blogisi ulkoasu sai pysähtymään sinne. Kauniin levollinen tunnelma valtasi mielen.
Lähetä kommentti