Hukkasin tänään lompakkoni. Puolen tunnin etsinnän jälkeen annoin periksi ja soitin korttien sulkupalveluun ja pyysin kuolettamaan korttini.
Hetken päästä lompakko löytyi. Tehtyä ei saa tekemättömäksi eli siinä se nyt on - kuoletettu.
Uuden kortin saan sitten joskus. Mistähän sitä repisi rahaa viikonloppuna....?
´huokaus´
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Kuoletus
Lähettänyt Anu klo 22.25
Tunnisteet: HARMITUKSIA
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Auts! Ja just viikonloppua vasten :(
Tosin varmasti sattuisi vielä enemmän jos joku olis tyhjentänyt tilin.
Anna - Oli mieletön helpotus, kun lompakko löytyi. Tilillä ei olisi ollut paljonkaan tyhjennettävää, mutta olisihan siinä tullut korttien uusimista enemmänkin. Moni vaiva säästyi. Nyt vaan keplottelen jotenkin ilman korttia vähän aikaa. Hätä keinot keksii. =D
Voihan sentään, oli varmaan kelju olo, onneksi löytyi.
No voi kippuravarvas, aina tämmöset sattuu viikonlopun alla :/ Nooo, sie oot kekseliäs nainen ;)
Minulle oli käydä juuri noin jokin aika takaperin. Luulin hukanneeni Visa-korttini. Juuri ennenkuin tartuin puhelimeen kuolettaakseni sen, tarkistin vielä kerran lompakkoni sisällön. Siellähän se oli Kela-korttini alla.
Tia - No kyllä keljutti, mutta sitten helpotti.
Papu - Juu, on sitä pahemmistakin selvitty. =)
Famu falsetissa - No onneksi et ehtinyt soittaa sulkupalveluun.
Sitä helposti hätääntyy siinä tilanteessa, kun luulee kadottaneensa maksukortin tai lompakon. Silloin ei osaa välttämättä muuta kuin hosua lähes hysteerisenä. Sinä osasit rauhoittua ja katsoa vielä kerran lompakon.
Minun lompakkoni oli tosiaan tippunut ja kävin etsimässä sitä ensin väärästä paikasta.
Lähetä kommentti