Tiskaan sitten, kun en tee enää töitä kellon ympäri. Ihan pian siis...
maanantai 30. marraskuuta 2009
Nolo läjä
Lähettänyt Anu klo 22.57
Tunnisteet: ARKIASKAREITA
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
ja muutamin sanoin
Arkisto
-
►
2010
(174)
- ► heinäkuuta (27)
- ► toukokuuta (28)
- ► huhtikuuta (24)
- ► maaliskuuta (29)
- ► helmikuuta (29)
- ► tammikuuta (12)
-
▼
2009
(122)
- ► joulukuuta (24)
-
▼
marraskuuta
(31)
- Nolo läjä
- Tauko
- Piikitys
- Lumitilanne
- Hyvästä herkkua
- Pettymys
- Varjo
- Hihitystä
- Oho!
- Naurattaa jo SE juttu ;)
- Selkenevää
- Kiire!
- Jokunen joulukortti
- Valmis!
- Lapaslangat
- Ensimmäinen joulukortti
- Hyvin pyyhkii
- Tervetuloa talvi!
- Homma etenee
- Maaar-raaas-kuuuuu...
- Elämys
- Kastepisara
- Jättämäni jälki
- Toinen tilaus
- Sujumaton siivous
- Inhottavan ihanat
- Jäljet jäi
- Järkeä?
- Kämppikset
- Pyhäinpäivä
- Hylätyt: osa 2
ARKIASKAREITA
ASKARTELUA
ELÄMYKSIÄ
HARMITUKSIA
HERKUTTELUA
HIHITTELYJÄ
HYLÄTTYJÄ
IHASTELUA
IHMETTELYJÄ
ILONAIHEITA
JYVÄSKYLÄ
KIRPPISTELYÄ
KÄSITÖITÄ
LEHTIJUTTUJA
LUONTO
MARMATUKSIA
NAUTISKELUA
NEULEGRAFFITEJA
NÄPERTELYÄ
OSTOKSIA
RENTOUTUSTA
RUOKIA
SISUSTAMISTA
TOUHOTUSTA
TUUMAILUJA
TYHMYYKSIÄ
TYÖJUTTUJA
VARJOJA
VIHERPEUKALOINTIA
YLLÄTYKSIÄ
8 kommenttia:
Ann olla vaan!
Ei me mitää nähty!!!
Ei ne karkaa ja siisti pino.
ei karkaa juu...varmaan odottaa uskollisesti! Eiks oo hienoa etta uskollisuutta on edes jossain muodossa?!
Arjaanneli - Kato reilusti vaan, kun kerran esitellään. =D
Tia - Mistäs tiesit..!?! Ei ne karanneet vaikka olen ollut pitkiäkin aikoja poissa kotoa.
Sisko jo aikoinaaan kehui minua järjestelmälliseksi ihmiseksi tiskiallasta myöten. =D
BLOGitse - Hhhmmm... Tuolla logiikalla ajatellen koko kotini pursuaa uskollisuutta. Rakastan omaa kotiani. Viime öinä sänkyni on ollut erityisen rakas. ;)
puhut siis PESAsta. Se on kodin nimitys silloin kuin on sellainen suhde kotiin kuin sinulla :)
BLOGitse - Kyllä. Kotini on rakas ja ennen kaikkea turvallinen pieni pesäni.
Olen elänyt aikoja (lapsuudessa ja myöhemmin myös aikuisena) jolloin olen ollut onneton omassa kodissa. Olen joutunut pelkäämään kotonani. Selkä seinää vasten sohvalla istuessa ja ulko-ovea tuijottaessa ei koti tuntunut pesältä.
Noiden aikojen jälkeen arvostan kotini rauhaa ja turvaa suuresti.
Ai että, kun on kotoisen näköistä!
Marjukka - Niinkö..? Minulla on useimmiten tiskiä altaassa, mutta kyllä tuo määrä on jo aika poikkeuksellisen suuri.
Lähetä kommentti